> By Pinja: 2019
.
.

lauantai 18. toukokuuta 2019

Kevät

4 5 a1 tulppaani a2 a3 1

Kevät on saapunut Ouluun, ja auringosta saa taas ihanasti virtaa. Viimeisin kuva onkin jo vähän liian talvinen tähän tilanteeseen, sillä tänään täälläkin oli yli 20 astetta lämmintä, eikä todellakaan toppatakkeja ja pantoja enää tarvita. Tänään marssittiinkin meidän talon kattoterassille ja laitettiin grilli kuumaksi. Ihanaa kun voi vihdoin olla ilman takkia ja nauttia kesäherkuista!

Mun kevääni on sujunut vauhdikkaasti (niin kuin yleensä..), eli koulujuttujen ja valmennusten parissa. Koulussa mulla on ollut käynnissä kahdeksan viikon harjoittelu, joka päättyy ensi viikolla. Keväällä toteutin myös tänne Ouluun luistelijoille kevätnäytöksen, joka sujui hyvin ja sai paljon kiitosta. Näytöksen jälkeen oon jatkanut normi valmennuksien parissa, sekä alkanut taas tekemään uusia kisaohjelmia ensi kautta varten.

Kesällä aion työllistää itse itseni - en siis ota mitään ''kunnon'' kesätyötä, vaikka mulle sitä tarjottiinkin. Miksi sitten päätin näin ja mitä sitten kesällä oikein hommailen? Tästä voin kertoa jossain tulevassa postauksessa. :)

: Pinja


lauantai 2. maaliskuuta 2019

Millsin tuotteiden testausta + ARVONTA

Moi!

Kevät saapuu vähitellen, ja olen yrittänyt pitää itseni liikkuvana pitkin talvea. Liikuntamuodot mitä olen tehnyt, ovat painottuneet lähinnä talviurheiluun: olen käynyt luistelemassa, lähes päivittäin valmennan taitoluistelijoita ja kävimpä myös yksi päivä hiihtämässä.

Pinja (7-2)
Kuva: Matias Koljonen / valokuvaus Koljonen

Aloitin taitoluistelun neljävuotiaana, joten luisteluvuosia on takana jo monia. Enää en kilpaurheile, mutta luistimet pysyvät näin 21-vuotiaana jalassa tiukasti edelleen, kun valmennan ja teen luistelijoille kisaohjelmia. Silloin kun vielä aktiivisesti harjoittelin noin 20 tuntia viikossa ja kilpailin, niin olisin kyllä kovasti kaivannut Millsin (www.mills.fi/ihonsuoja) ihonsuojatuotteita. Varsinkin silloin kun minulla oli vielä eri luistinmerkki kuin nykyään, jalkani olivat pahasti rakoilla sekä kantapäähän kasvoi kummallinen patti. Joskus jopa kyykkyyn meneminen sattui, ja virittelin luistimen sisälle omia pehmusteitani leikatusta pesusienestä.

Pinja (3)
Kuva: Matias Koljonen / valokuvaus Koljonen

Pääsin kokeilemaan Millsin tuotteita, ja hämmästyin niiden vaikuttavuudesta. Ihonsuojia oli kahdenlaisia: oli leikattava isompi pala, sekä pienempi valmiiksi muotoiltu pala. Molemmat olivat ihanan pehmeän sekä mukavan tuntuisia, enkä muistanut niiden olemassaoloa enää kun laitoin luistimen jalkaani. Ihonsuojapalat olivat kuin toinen iho, ja ne pysyivät paikallaan uskomattoman hyvin. Taitoluistimessa ei ole tilaa ylimääräisille sukille tai muille tekstiileille, mutta ihonsuojapalat mahtuivat kengän sisään moitteettomasti.

Minulla on ollut aiemmin myös useasti ongelmia nilkan kanssa, sillä nilkkani on venähtänyt ja sitä kautta löystynyt. Kokeilinkin sitä, miten ihonsuojapala tukee nilkkaa. Laitoin suuren palasen nilkan ulkosyrjälle ja sujautin luistimen jalkaan. Nilkka tuntui tuetulta ja suoja antoi mukavasti joustoa, niin ettei nilkka kuitenkaan ollut kuin kipsissä luistimen sisässä.

Mills1
Mills2

Lopuksi mulla olisi teille arvonta. Kommentoi, oletko joskus kuullut Millsin ihonsuojatuotteista, niin olet mukana Millsin ihonsuojatuotepaketin arvonnassa! Kirjoita mukaan myös joku tieto, jonka avulla saan sinuun yhteyden jos voitto osuu kohdallesi (esim. joku näistä: sähköpostiosoite, blogin osoite tai instagramin profiili).

Voittaja arvotaan keskiviikkona 6.3.2019.

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Millsin kanssa.

: Pinja

keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Toimintaterapeutiksi opiskelu

Moi!

Tein viime vuonna videopostauksen aiheesta ''Millaista on opiskella ammattikorkeakoulussa?''. Lupasin vastata teille myöhemmin kysymyksiinne, ja nyt olisi sen aika!

Ensin vähän taustaa. 
Opiskelen siis toimintaterapiaa, ja mulla on nyt toinen vuosi opintoja menossa. Opinnot kestävät 3,5 vuotta, ja tutkinto on AMK-tasoinen tutkinto.

v5

Jännittikö ensimmäisenä päivänä?
- Kyllähän se jännitti. Ensinnäkin jännitti se, olenko oikeassa paikassa, ja sitten jännitti se miltä näytän muiden silmissä ja kenen kanssa menen esimerkiksi syömään.

Minkä takia halusit kyseiseen paikkaan opiskelemaan?
- Hain Oulun Ammattikorkeakouluun, koska poikaystäväni asui täällä ja muutin hänen perässään. Toki yhtenä syynä oli myös se että toimintaterapiaaa ei voinut opiskella Tampereella, mutta jos en olisi tutustunut poikaystävääni, niin en olisi kyllä Ouluun yksinäni muuttanut. Olisin varmaan opiskellut Tampereella jotain muuta tai hakenut Jyväskylään opiskelemaan toimintaterapiaa.

o7

Tuleeko opiskelu kalliiksi? Mitä joudut maksamaan (esim. kynät, kirjat)?
- Opiskelu ei mielestäni ole sen kalliimpaa mitä kuvittelinkaan. Kalleimmaksi varmastikin tulee asuminen, sillä opiskelijoiden tuet eivät ole kovin suuria. Itse saan opintotukea ja asumistukea, jolla pystyn maksamaan asunnostani vuokran. Lisäksi asumiskustannuksia helpottaa se, että asun poikaystäväni kanssa ja jaamme kulut puoliksi. Lisäksi käyn koulun ohella töissä, joten taskuun jää rahaa myös esimerkiksi säästöjä varten.

Kouluun kuljen pyörällä, joten liikkumisestakaan ei tule maksuja. Kouluruoka on meillä edullista, yksi ateria maksaa 1,11€. Eli jos olen viikossa viisi päivää koulussa ja yhdessä kuussa on noin 4-5 viikkoa, niin tulee kouluruokailuiden hinnaksi noin 25€/kk.

   Muistiinpanoja voi tehdä vihkoon tai sähköisesti, miten jokainen itse haluaa - itse suosin kuitenkin perinteistä kynä-vihko-tapaa. Kyniä en ole ostanut sitten lukion jälkeen, eli hyvin on vanhoilla välineilläkin pärjätty. Vihkot ostan itse, mutta niitäkään ei kovin useasti tarvitse ostaa. Olen tykästynyt Tigerin 5 subject-vihkoon, joka maksaa 5 euroa ja siihen mahtuu 5 eri ainetta.

Meille suositellaan jatkuvasti kaikenlaisia kirjoja, mutta todellakaan niitä kaikkia ei kannata hankkia (ihan siitä syystä, että ei kannata uhrata kaikkia rahoja kirjoihin, joita silmäillään vain jollain tietyillä kursseilla). Olen opintojen aikana ostanut neljä kirjaa: kaksi ostin käytettynä torista (n. 15€+15€), yhden ostin käytettynä Amazonista (n. 5€) ja yhden sain joululahjaksi isoäidiltäni, joka tilasi kirjan joltain sivustolta mitä en nyt muista. Tuo isoäitini tilaama kirja oli kaikista kallein, ja maksoi muistaakseni lähemmäs 100 euroa. Kirja käsittelee yhtä toimintaterapian viitekehyksistä, mutta sitäkään ei ole pakko hankkia omaksi jos ei sitä millään halua. Koulussamme on kirjasto, josta saa lainaan kurssien kirjallisuutta, eikä lainaaminen maksa mitään. Mutta nuo kirjat mitkä hankin, ovat sellaisia joita käytän koko opintojeni ajan kun opiskelen kotona itsenäisesti.

Oletko tyytyväinen valintaasi opiskella toimintaterapiaa?
- Tätä multa kysellään tosi paljon, ja sanon vastaukseksi aina kaikenlaista epämääräistä. Vasta viime syksynä toimintaterapian ajatus alkoi selventyä minulle, ja pääsin hieman jyvälle alan monipuolisuudesta. Paljon on asioita joita en halua tulevaisuudessa tehdä, mutta paljon on myös asioita jotka minua kiinnostavat. Tällä hetkellä motivaatiotani pitää yllä mahdollisuus siitä, että voisin joskus tehdä työssäni taide/musiikki/elokuva/tanssi/draamaterapiaa, tai opiskella kokonaan esimerkiksi taideterapeutiksi tai musiikkiterapeutiksi. Eli voisin sanoa niin, että olen ollut tyytyväinen, että opiskelen toimintaterapiaa. Työllisyystilanne toimintaterapeuteilla on hyvä, ja uskon että tulen pitämään toimintaterapeutin työstä jos suuntaan itseni työelämässä itseäni kiinnostavien aiheiden ja asiakkaiden pariin.

2x

Millaiset valintakokeet olivat? Millaisia tehtäviä ja haastattelukysymyksiä?
- Ensin kaikilla hakijoilla oli esivalintakoe, joka suoritettiin kotona. Pääsin esivalintakokeista jatkoon, ja sain siitä tiedon sähköpostiin ja muistaakseni myös ihan kirjeellä. Kirjeessä oli myös tieto siitä, että olen päässyt mukaan toimintaterapian valintakokeisiin.

Valintakoepäivä alkoi sillä, että meidät jaettiin luokkiin aakkosten mukaan. Luokissa suoritimme jokainen oman paperikokeen, jota varten oli meille annettu etukäteen ennakkomateriaali. Luin ennakkomateriaalista ensimmäiset 10 sivua ihan hyvin, mutta loput sivut (materiaalissa oli muistaakseni 50 sivua) vain silmäilin läpi ja luin otsikoita. Materiaali oli englanniksi, enkä vain jaksanut lukea sitä kunnolla. Noh, onneksi kokeessa kysyttiin pääpointit, ja ilmeisesti osasin niistä kuitenkin jotain. Lisäksi kokeessa oli englannin kielen osio, jossa muistaakseni oli luetun ymmärtäminen sekä tehtävä, jossa piti itse tuottaa tekstiä.

Sitten meidät jaettiin pieniin ryhmiin ryhmäkoetta varten. Kukaan ei tiennyt ennakkoon, mitä meille oli luvassa, joten tilanteeseen ei pystynyt varautumaan. Luokassa oli kaksi opettajaa: toinen videokuvasi tilanteen ja toinen kertoi meille tehtävän sekä tarkkaili. Meidän eteen oli levitetty kortteja, ja korteista piti valita yksi kortti itselle. Porukalle piti sitten kertoa jotain liittyen kuvan henkilöön ja siihen, mikä tukee hänen toimintakykyään. Tai ainakin jotain tuohon liittyvää piti kertoa, jos oikein muistan. Itse valitsin kuvan, jossa oli nuori nainen tummissa hiuksissa ja meikeissä hämärässä huoneessa.

Muita osioita valintakokeissa ei ollut (paitsi ennakkotehtävä, joka oli joku tehtävä itseen liittyen).


k8
 
Mikä on tähän mennessä ollut parasta, mikä ärsyttävintä?
- Parasta on ollut ehkä mielenkiintoiset kurssit, kuten tällä hetkellä mulla opinnoissa oleva kuvallinen ilmaisu sekä erilaiset tutustumiskäynnit kuten käynti maatilalla. Ärsyttäviä juttuja ovat mm. tiedonkulun ongelmat ja epäselvät tehtävien ohjeistukset sekä se, että meidän ryhmä on jakautunut pieniin porukkoihin ja sitten on muutamia opiskelijoita, jotka eivät ole päässeet mihinkään porukkaan mukaan. Sitten luokassa kovaan ääneen suunnitellaan esimerkiksi bileisiin tai tapahtumaan menoa, vaikka luokassa on läsnä opiskelijoita, jotka eivät ole niissä mukana sen takia kun ovat jääneet muodostuneista porukoista ulkopuolelle.

Onko toimintaterapeutiksi opiskeleminen sellaista minkälaista kuvittelit sen olevan, kun hait kyseiseen koulutukseen?
- Osittain joo ja osittain ei. Ajattelin opiskelun olevan todella käytännönläheistä, eli että tehtäisiin paljon harjoituksia sekä tunnit eivät olisi päivästä toiseen luennoilla istumista. Ajattelin, että en hae yliopistoon juuri sen takia, koska siellä on paljon luentoja ja pitää jaksaa olla tarkkana ja kuunnella. Harmikseni kuitenkin meillä tunnit ovat suurimmaksi istumista ja kuuntelemista, eikä niinkään käytännössä harjoittelemista ja tekemistä. On meillä joillain opintojaksoilla työpajoja, sekä opintoihin sisältyy harjoitteluja, mutta silti olen yllättynyt miten vähän käytännössä harjoitellaan. Minusta tuntuu vaikealta vain kuunnella, kun olisi helpompaa opetella asia ensin teoriatietona ja sitten myös harjoitella sitä käytännössä vaikka parin kanssa.

revontuli

Tälläisiä vastauksia tällä kertaa. Kysymyksiä saa toki laittaa kommentteihin lisää, niin voin niistä joskus koota taas uuden postauksen. :)

: Pinja

torstai 17. tammikuuta 2019

Vuosi 2018

Uusi vuosi pyörähti käyntiin ja nyt on aika muistella vähän kulunutta vuotta. Kaiken kaikkiaan vuosi 2018 oli mukava, mutta myös kiireinen ja työntäyteinen.


s4 s5 s3

Kun mietin kevättalvea, en muista siitä hirveästi mitään. Ilmeisesti olin aika kiinni koulussa ja valmennushommissa, ja niiden parissa päivät kuluivatkin nopeasti. Muistan kuitenkin talvesta reissun Oulun kylpylä Edeniin: ensin kiersimme lumiveistostapahtuman läpi ja ihastelimme poroja, sen jälkeen kävimme uimassa ja lopuksi istuimme alas ja söimme ravintolassa hampurilaiset. Muistan myös kevättalvesta sen, kun siskoni Joanna tuli Ouluun hetkeksi aikaa.

Jouluna opiskeluissani oli aika hurja tahti, ja ne yhdistettynä valmennustöihin meinasivat tuottaa hieman väsymyksen oireita. Jätinkin kursseja keväältä pois, ja olo koheni hetkessä paljon paremmaksi ja virkeämmäksi.

s2 1 2

Talven yksi ehkä mieleenpainuvimmista tapahtumista oli matka Luulajaan luistelukisoihin. Lopetin luistelun vuonna 2015, ja sen jälkeen kävin satunnaisesti esimerkiksi yleisöjäillä pitämässä taitoja yllä kroppaa sen enempää rasittamatta (että vammat pääsisivät vihdoin paranemaan). Oulussa kuitenkin valmennuksien kautta olin tutustunut jo alueen luistelupiireihin, ja minua pyydettiinkin yllättäen mukaan Ruotsissa järjestettäviin Barents Winter Games-kisoihin edustamaan Suomea. Ilmeisesti Pohjois-Suomen joukkuetta ei saatu täyteen, ja minua ehdotettiin mukaan nyt kun pohjoisessa olin. Noh - muutamat vanhojen ohjelmien läpikäynnit alle ja kisoihin! Hyvin meni (hopeaa tuli ja ohjelmat onnistuivat niin kuin ennen vanhaan) ja kotiin palasin jälleen valmennusten pariin. 

Olin kyllä yllättynyt siitä, miten pystyinkin venymään huippusuoritukseen vielä kahden vuoden tauon jälkeen. Lisähaastetta kisaan toi se, että lyhytohjelma ja vapaaohjelma luisteltiin molemmat samana päivänä, mikä on todella epätavallista taitoluistelussa. Siitä onneksi selvittiin!

Luistelujuttujen lisäksi pidin myös lauluharrastustani yllä tuomaroimalla Tangonuori-kisaa täällä Oulussa.

j5 puutarha1

Kevät koitti ja vappuna lähdimme kuuntelemaan Kärppien voittojuhlia Oulun torille. Kävin myös keväällä Tampereella, ja täältä Oulusta löysin uuden lempparipaikkani Ainolan Puiston kasvihuoneesta.


2m 1 IMG_9586

Kesän muistan erittäin lämpimänä ja mukavana kesänä. Sain Berry Centeriltä kesätöitä marjamyyjänä, ja tykkäsin työstä kovasti. Töihin oli aina kiva mennä, myyntityö oli mukavaa, työkaverit ihania ja pomo todella hyvä ja esimerkillinen. Lisäksi kesällä tein ihanan yhteistyön Zaparon kanssa ja ehdin tehdä myös paljon omia projekteja ja juttuja, jotka eivät liittyneet kouluun tai luisteluun. Lisäksi heinäkuussa menin kihloihin (en tiennyt kosinnasta etukäteen). <3

Pinja (2)
Kuva: Matias Koljonen

k2 1

Syksyllä tein paljon koreografioita luistelijoille. Ohjelmien tekeminen oli antoisaa, ja nautin siitä kyllä toden teolla. Lisäksi aloin valmentamaan myös seuran vanhimpia luistelijoita. Kuvasimme myös Matiaksen kanssa musiikkivideon, ja käväisin Ruotsissa kaverini luona. Ennen joulua olin myös Seinäjoella kisoissa valmentajana, sekä Oulussa kisoissa tekemässä video-operaattorin hommia.

a13 1  
Lokakuu oli yksi vuoden kohokohdista, sillä matkasimme viikoksi kylmyyttä pakoon Kroatian Pulaan. Joulun vietin Tampereella, samoin uuden vuoden.

: Pinja